Lajittelupelit: miten lapsi oppii luokittelemaan (ja kierrättämään)

Jo kauan ennen kuin lapsi osaa lukea, hän lajittelee. Taapero laittaa punaiset autot riviin ja jättää siniset pois. Leikki-ikäinen laittaa lusikat lusikoiden joukkoon, kun hän ”auttaa” tyhjentämään astianpesukonetta. Se näyttää leikiltä, ja sitä se onkin, mutta se on myös yksi ensimmäisistä oikeista ajattelun taidoista: sen päättäminen, mitkä asiat kuuluvat yhteen ja miksi.

Miten lajittelu kehittyy

• Ulkonäön mukaan (noin 2–3-vuotiaana). Sama väri, sama muoto, sama koko. Lapsi lajittelee sen mukaan, mitä näkee.
• Lajin mukaan (noin 3–5-vuotiaana). Eläimet tänne, kulkuneuvot tuonne. Nyt sääntö koskee sitä, mitä asiat ovat, eikä sitä, miltä ne näyttävät, ja se on iso askel: keltainen banaani ja punainen omena kuuluvat yhteen, koska molemmat ovat ruokaa.
• Säännön mukaan (noin 4–7-vuotiaana). Lapsi pystyy pitämään säännön mielessä, soveltamaan sitä uuteen asiaan ja jopa vaihtamaan sääntöä (”lajitellaan ne nyt koon mukaan”). Kierrätys osuu juuri tähän: lasipurkki ja muovipullo voivat näyttää samanlaisilta, ja monin paikoin ne menevät eri astioihin (tarkista oman kuntasi ohjeet).

Lajittelu on pohjana varhaiselle matematiikalle (ryhmittely ja laskeminen), luonnontieteille (eliöiden luokittelu) ja lukemiselle (äänteiden ja kirjainten erottelu). Se on myös taito, josta lapset ovat ylpeitä, koska he näkevät itse onnistuneensa.

Miksi kierrätys on hyvä ensimmäinen sääntö

Kierrätys antaa lajittelulle syyn. Luokat ovat oikeita, lapsi näkee jäteastiat joka päivä, ja aikuisille on tärkeää, että lajittelu menee oikein. Se opettaa myös jotain isompaa: yhteiset paikat pysyvät mukavina, koska ihmiset pitävät niistä huolta.

Kaksi asiaa tekee siitä helpompaa pienille lapsille:

1. Aloita muutamalla astialla ja lisää myöhemmin. Kolme astiaa (biojäte, paperi sekä muovi ja metalli) riittää kolmivuotiaalle hyvin. Lasi voi odottaa.
2. Käytä kuvia, älä pelkkiä värejä. Jäteastioiden värit vaihtelevat maasta ja kunnasta toiseen. Sanomalehden kuva paperinkeräysastiassa toimii kaikkialla.

Miten Sort It Out sen tekee

Sort It Out on rauhallinen lajittelupeli ilman ajastinta ja pisteitä. Puistoon putoaa roskia, ja lapsi vetää jokaisen roskan astiaan. Astiat ovat ystävällisiä hahmoja, joilla on kasvot: niiden silmät seuraavat sitä, mitä kannat, oikea astia avaa kantensa ja hotkaisee roskan röyhtäisten, ja väärä pudistaa päätään ja antaa sen takaisin. Virheestä ei rangaista, ja oikea astia vilkuttaa vähän, jotta lapsi oppii, minne roska kuuluu.

• Kuvia, ei sanoja. Jokaisessa astiassa on iso kuva siitä, mitä se syö (omena, sanomalehti, peltipurkki), joten lukemaan vielä osaamattomatkin lapset pelaavat itsenäisesti.
• Astiat lisääntyvät lapsen mukana. Alussa astioita on kolme. Kymmenen peräkkäisen oikean vastauksen jälkeen mukaan tulee lasinkeräysastia. Jos homma käy liian hankalaksi, peli palaa hiljaa askeleen taaksepäin.
• Siivoamisesta saa näkyvän palkinnon. Jokainen oikea vastaus siistii maisemaa vähän: ensin ruoho vihertyy, sitten tulee kukkia ja perhonen, ja lopuksi lintu ja aurinko. Biojätteestä kasvaa kukkia, pieni viittaus kompostointiin.
• Jokainen astia kertoo, mitä se söi, joten sanat tulevat lajittelun mukana: munankuori, pahvilaatikko, peltipurkki.

Vinkkejä aikuisille

• Lajitelkaa oikeasti. Pelaamisen jälkeen anna lapsen auttaa kotona kierrätyksessä. Kysy ennen kuin kerrot: ”Mihin muropaketti menee?”
• Jutelkaa säännöstä. ”Miksi banaani menee tänne?” Säännön selittäminen ääneen on seuraava askel sen noudattamisen jälkeen.
• Iloitse siivoamisesta, älä pisteistä. Tavoite on tapa, ei virheetön suoritus.
• Näytä kuvat kotisi jäteastioissa ja puiston roskiksissa.

Mitä seuraavaksi

Lajittelusta pitävät lapset tykkäävät usein Memory Matchista, joka harjoittaa samaa tarkkaa katsomista, ja Brick Builderista, joka tarjoaa rauhallista, vapaata leikkiä.